Huvilan historia2018-08-14T10:33:22+00:00

Huvilan historia

L

ypertön saaren Verkholman niemellä sijaitsevan huvila Sarvilinnan (piirustuksissa ja rakennusaikana vielä villa Hornborg) on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck ja rakennuttanut tohtori Alarik Hornborg Varma-puolisoineen.

Alarik ja Varma Hornborg

Varma ja Alarik Hornborg

Alarik Hornborg

Porin kaupunginlääkärinä toiminut Alarik ja hänen lottajohtajana elämäntyönsä tehnyt vaimonsa Varma hankkivat ajan tavan mukaan kesäkodin ja niin 1920-luvun alussa Lars suunnitteli ystävälleen hirsihuvilan, josta oli ollut puhetta jo miesten nuoruudessa. Alarik Hornborg suunnitteli itse huvilan takat, kiinteät kalusteet sekä huoneiden päävärityksen.

Huvila rakennettiin vuosina 1920–1922 ja rakennustarvikkeita tuotiin vesitse ja jäätä pitkin. Hirsien kuljettaminen kallioiselle niemelle ei ollut helppoa, joten Alarik lähetti kiireisen viestin vaimolleen Poriin: ”Osta hevonen!” Vaimo Varma teki työtä käskettyä ja osti Porin torilta Pekka-nimisen hevosen, joka veti hirret rannasta rakennuspaikalle.

Verkholman niemi 1922
Huvilan väkeä laiturilla v. 1922

Huvilan valmistuessa Alarik Hornborg oli 52-vuotias. Kesällä hän saattoi jo hankkia Poriin viransijaisen ja omistautua perheelle, sukulaisille, ystäville sekä puutarhanhoidolle. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, etteikö tohtori olisi ollut lääkäri Lypyrtissäkin, lisäksi ainoa kymmenien kilometrien säteellä. Monta kertaa hakivat Ahvenanmaan nopeat salakuljetusveneet, ajan parhaat kulkuneuvot, tohtori ”Humporia” syntyvän tai kuolevan hengenhätään.

Toivo, Aira ja Irma Hornborg v. 1918

Toivo, Aira ja Irma Hornborg v. 1918

Toivo Hornborg v. 1922

Toivo Hornborg v. 1922

Oskar Hornborg, Ilse-Maj Illman, Alarik Hornborg v. 1922

Oskar Hornborg, Ilse-Maj Illman, Alarik Hornborg v. 1922

Oskar Adrian Hornborg 80 vuotta 16.12.1923

Oskar Adrian Hornborg 80 vuotta 16.12.1923

Ison puutarhan kastelemisessa ja kitkemisessä riitti työtä. Perhe sai kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat hyötypuutarhasta ja kasvihuoneessa kasvoivat tomaatit, kurkut ja muut vihannekset. Sarvilinnan puutarhaa hoiti kesäisin vakituinen puutarhuri apulaisineen. Sisähenkilökuntaan kuuluivat keittäjä ja sisäkkö; sähkölaitos ja moottorivene tarvitsivat koneenhoitajan. Kokonaisuudessaan oma talous käsitti toistakymmentä henkeä.

Varma ja Alarik Hornborg v. 1935

Tohtorin moottoriveneen nimi oli ”Aorta”

Kustavin Lypertön kylän talot ovat aina sijainneet usealla saarella. Saaristossa liikkuminen ja asukkaiden välinen kanssakäyminen ei olisi ollut mahdollista ilman moneen käyttöön soveliasta venekalustoa.  Niinpä huvilankin ”laivasto” koostui Aorta-salonkiveneestä, purjeveneestä, Penta-perämoottoriveneestä sekä kahdesta soutuveneestä eli ruuhesta.

Toivo ja Aira vieraita hakemassa
Aira, taustalla Lypertön luotsiasema
Vieraat saapuneet
Aorta, purjevene Turo ja ”pikkuruuhi”
Entisajan ahvensaaliita. Toivo Sarvilinna, Kauko Supinen ja Aarne Jalanne.

Aortalla voitiin tehdä pitempiäkin veneretkiä, vuonna 1930 aina Tukholmaan saakka.  Siitä on huvilalla säilynyt yksityiskohtainen lokikirja, jonka art deco -henkinen piirroskuvitus on mukana olleen ja Stockmannilla muotipiirtäjänä työskennelleen  Kyllikki Raustilan käsialaa.

Puutarha

Alarik Hornborg kuoli vuonna 1936 ja puutarhasuunnitelman lopullinen toteuttaminen jäi kesken. Talvisota verotti lajirunsautta ja ajan muuttuminen teki mahdottomaksi ammattityövoiman saannin puutarhan hoitamiseen. Uskollinen Fanni Niemi jäi kuitenkin Sarvilinnaan ja työskenteli puutarhassa vielä 1960-luvulla.

Fanni suhtautui kameroihin hyvin epäluuloisesti, mutta kerran Aira Lennes onnistui saamaan hänet yhteiseen kuvaan.
Varma Hornborg 
62 vuotta 8.8.1944

Varma Hornborgin työ Lotta-Svärd-järjestössä jatkui vuoteen 1945 saakka. Vasta sen jälkeen hän sai jälleen mahdollisuuden keskittyä kesäisin rakkaan Sarvilinnan puutarhanhoitoon. Iän karttuessa voimat vähenivät, mutta innostus puutarhanhoitoon säilyi loppuun saakka.

Alarik Hornborgin lapsista tytär Aira Lennes (1908–2000) huolehti oman hammaslääkärin työnsä ohessa Sarvilinnasta ja sen puutarhasta vuosikymmenet. Hänen ansiostaan Sarvilinnan arboretum on edelleen olemassa ja puutarha-alan ammattilaisten mukaan Suomen kolmesta säilyneestä vanhasta arboretumista täydellisin. Vielä 85-vuotiaana Aira Lennes oli erinomaisessa kunnossa ja Sarvilinnan puutarha kukoisti. Kukkaloiston hän oli saanut aikaan uurastamalla puutarhassa aamusta iltaan varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.

Turun Sanomat 3.4.1993
Kuvassa 85-vuotias päivänsankari Aira Lennes sisarenpoikansa Arto Illmanin ja veljenpoikansa Timo Sarvilinnan kanssa.

Kuvassa 85-vuotias päivänsankari Aira Lennes sisarenpoikansa Arto Illmanin ja veljenpoikansa Timo Sarvilinnan kanssa.

Sarvilinna juhlien tyyssijana

Kansallisromanttinen Sarvilinna on tarjonnut puitteet myös useille suvun hää- ja merkkipäiväjuhlille. Vieraat eivät ole kavahtaneet merimatkaa ja joskus epävakaitakaan sääolosuhteita, sillä huvila on aina tarjonnut suojan suuremmillekin juhlaseurueille.

Irma Hornborg ja Janne Jalanne v. 1933
Meri Sarvilinna ja Jani Waara v. 2017
Aira Hornborg ja Oiva Lennes v. 1935
Eeva Sarvilinna ja Ville Jaakonsalo v. 2003

Sarvilinnasta suojelukohde

Sarvilinnan rakennukset sekä puutarha ja arboretum suojeltiin vuonna 2006 rakennussuojelulain nojalla. Näin on pyritty varmistamaan se, että tärkeä kulttuurihistoriallinen ympäristö kokonaisuudessaan säilyy tuleville polville. Suojelupäätös on antanut edellytykset myös hyödylliselle yhteistyölle Museoviraston kanssa.

Vakka-Suomen Sanomat 9.5.2003

Sarvilinnan perinteisiin kuuluvat kevättalkoot, joissa suku yhdessä ahkeroi sekä sisällä että ulkona. Talkoot ovat myös yhdistävä tapahtuma, jolloin uudetkin sukulaiset voivat tutustua toisiinsa.

Nykysukua
Nykysukua
Laivan kiinnitysrengas Suomen sodan ajoilta

Lypertön historiaa

Lypertön kylän sijainti tärkeän meriväylän suulla on kehittänyt elinkeinoja ja aika ajoin tuonut myös  sodan kauhut asukkaiden lähelle. Suomen ollessa osa Ruotsia oli Lypertö yksi mitatuista saaristolaivaston sotasatamista ja tarvittaessa siihen tarkoitukseen käytettävissä. Erityisen paljon joukkoja ja aluksia oli Lypertössä kesällä 1808. Kuningas Kustaa IV Adolfkin viipyi Lypertössä pitkään Amadis-aluksellaan ja johti sieltä käsin sotaa käyvää valtiotaan.

Lypertön purjelaivat 1800-luvun loppupuolella olivat oma lukunsa, josta Volter Kilpi on antanut kattavan kaunokirjallisen kuvauksen erityisesti romaanissaan ”Alastalon salissa”. Alastalo sijaitsee Sarvilinnan lähinaapurissa.

Uudenkaupungin Sanomat 14.2.2008
Amadis